Monitoimi polle.

Onpas taas ollut pitkä tauko postauten välillä. Tässä nyt kuitenkin vähän kuvia sun muuta minun ja Jullen puuhailuista. Ensin siis suostuin pitämään naapurin kersoille ratsastus tunnin ja sitten väänneltiin vähän koulukiemuroita. Jullehan on siis tapansa mukaan paisunut laitumella virtahevon mittoihin, mutta yllätti minut positiivisesti eteempäinpyrkivyydellään ja kuuliaisuudellaan. Oli todella herkkä avuille, varsinkin eteempäin ajaville, mitä ei yleensä ole edes silloin kun heppa oon paremmasa kunnossa.
          Ei siihen voi olla taaskaan mitään muuta kuin tyytyväinen. Sopii niin lasten opetus puksuttimeksi kuin koulunvääntöönkin! Kunhan "opettejallakin" vaan kestäisi hermo yhtä hyvin ;)

Kesämasu!

Vielä sujuu. (Konun näköinen tuo mun saapas ja pärstäkii)

Vapaa päivä

Tänään pitkästä aikaa kunnon vapaa päivä 1 luokan seurassa. Katsastettiin Sipoon koiramettä ja sen päälle käytettiin koirat vielä meren rannassa. Nuorempi siittä oikeen intoontui kunnolla uimaan. Mitzi ei viitsinyt tassujaan vapaaehtoisesti kastella tietenkään.

Hurjaa elämää

Lyhyessä ajassa ehtii tapahtua paljon asioita. Ehdin tuossa 31.5 valmistua ylioppilaaksi ja naapurin tamman astutuksen onnistumiselle on todella hyvät lähtökohdat! Elukkalääkärin mukaan oli parhaassa kiimassa kun astutettiin!! Parin viikon päästä ultraukseen, sitten ollaan vähän viisaampia. Mitzi hauvalla oli vähän koiru kavereita kylässä ja sillä oli perin hauskaa paimentaa niitä pois perunamaalta. Olin myös valintakokeissa Mustialassa. Oli nätti paikka!
Mutta kaikkein jännintä oli varmasti se että tänään maastolenkillä Vilma-hepan kanssa, hirvi lähti 10 metrin päästä juoksemaan ja mitä heppa teki? Ei mitään tuijjotti vain! Ei ollut mikään pieni vasa vaan ihan hyvän kokoinen kaveri.
On tää elämä hurjaa..

Yksi onneton ei tajunnut et järvessä on niiiiin paljon vettä ja hyppäsi suoraan laiturin päästä. Ei se myöskään tajunnut et ei pääse takasin laiturille, vaan kannattaa yrittää rannasta. :3

29.5

Klo 14.00 Rallin Vilmaus seisoi kopissa ja auton nokka osoitti kohti Luumäkeä. Koko matkan satoi vettä, mutta silti matka taittui n. 2 tunnissa.

Saavuttuamme Luumäjelle vastassa oli tällainen komia ja kurainen sulho. Tuuvan Herpertti.

Vilima oli kyllä perin tyytyväisen näköinen kun orin hirnunnan ensimmäisen kerran kuuli. Nyt vain odotetaan jännityksellä, että olisiko varsa unelmani hiukan lähempänä toteutumista! JÄNSKÄTTÄÄ!

Kevät kuulumisia

Kesätyöt Kotieläinpihalla ovat alkaneet mukavasti. Tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu ryhmien vetäminen sekä hevosajelun pitäminen. Kaikki on mennyt oikein mukavasti, mitä nyt muutamana päviänä heppa hiukan hölmöillyt ja kersat olleet erityisen rasittavia. Olen myös huomannut että eläinten kanssa työskentely on paljon mukavampaa kuin lapsien!

Alla muutama kuva kotieläinpihan uudesta heppa tulokkaasta Jopesta! Lempeä jätti, jätti ainakin Hurmurin rinnalla! Ja on se vielä perin lihavakin.

Käytiin myös äitien päivänä Mitzin kasvattajaa moikkaamassa! Hän on kuulemma lähiaikoina astuttamassa yhden sijoitus narttunsa, ja voi kun tekisi mieli koiranpentua, mutta ehkä tämä yksi rontti saa riittää.

On se niin onnellinen kun on lämmin ja sateetopn päivä ja mennään takapihalle vähän heittämään Mitzin lempi lelua! Ja päälle kunnon luu! Ei tuo muuta tarvitse ollakseen onnellinen!

Lännen meininkiä ja jonotusta

Tänään oli kyllä perin mahtava päivä. Ruokin aamulla lampaat ja menin sen jälkeen pakkaamaan loppuja tavaroita äitini kämpiltä. (Äitini muuttaa toiseen osoitteeseen) Päivän suunnitelmiin kuului mennä käväisemään pitkästä aikaa pikkuveljen ja Hansun kanssa Hööksissä sekä Biltemassa. Ajelut Helsinkiin sujui myös ihan mukavasti, mitä nyt muutama "arviointivirhe" parissa risteyksessä.. Hööksistä tarttui mukaan ratsastus sukat ja koiralle hiano liila panta. Hansu taas sai viimeinkin hankittua hepalleen Rallin Vilmaukselle lännen suitset+ohjat yms. Lähti sieltä hänen matkaansa vähän muutakin, eikä minulla ollut mitään osaa eikä arpaa asiaan...!
Hihahiha.
Hööksin jälkeen nokka osoittikin vahingossa kohti Motonettiä ja sieltä tarttui mukaa uudet pölykapselit tuohon pikkukotteroon. Tuli siitä kyllä perin komia. Ja kyllä me sinne Biltemaankin löydettiin! Oli kyllä hyvä reissu vaikka seistiinkin sitten kotiitulo matkalla 16:sta ruuhkassa pidempäänn kuin tovi!
Heitin Hansun sitten tunnille ja jatkoin siitä pikkuveljen kanssa äidilleni pakkaamaan.
Äidilläni ja minulla ei ole kamalan hyvät välit olleet koskaan, joten minut potkittiin takaisin isälleni alta aika yksikön. Muuten ihan hyvä, mutta suunnitelmat olivat hänen itseppäisyytensä takia menneet jo mukavasti solmuun. :c
Kotiin päästyäni Hansu sitten tuli naapurista meille päin testailemaan uusia lännen kamojaan ja ilta hämärässä onnistuin jopa muutaman ihan kelvollisen otoksen nappaamaan!

Oli muuten pikku tammalla vähän virtaa. Enkä osaa matkia hirveä.
(Näin tiellä käppäillessäni hirven hakkuualueen toisella laidalla ja yritin kutsua sitä lähemmäs örisemällä, mutta vaikutus oli yllättäen päinvastainen)

Multaa

Taas on kulunut pieni tauko siitä kun viimeksi kirjoittelin. Tässä välissä kaikki lampaat ovat karitsoineet ja jäät ovat lähteneet järvestä. Urheilukentällekkin pääsee treenaamaan hevosella kun se on sulannut. Talven tauon jälkeen Julle liikkui oikeastaan ihan pirun hyvin siellä kun ensimmäisen kerran kokeiltiin. Ihmettelin kyllä.

Pääsiäisen aikana laitettiin puolet perunoista (loppui kesken :c) ja jotain muuta pientä maahan. Istutin myös maissin, kukkakaalin ja vesimelonin siemeniä taimiruukkuihin. Tarkoitus olisi saada kesällä mahdollisimman paljon omasta maasta! Ehkä vielä jonain päivänä unelma omavarais taloudesta toteutuu!

 Kuvassa minä ja pikku karitsa mikä oli niin pieni että emme uskoneet sen selviävän paria päivää pidempää. No kannatti lämmittää, juottaa ja jumpata. Siitä on kasvanut ihan potra poika! Taidan vain olla siihen vähän liian kiintynyt.

Päivä ratsailla

Tänään oltiin maastoilemassa Jonnan ja Hansun kanssa. Jonna Superoi ja Hansu tuli omalla hepallaan Rallin Vilmauksella eli "Vilmalla" mukaan matkaan. Matka alkoi Jullen ja Superin puunauksella kuvauskuntoon. Sen jälkeen lähdettiin talsimaan Hansulle päin noutamaa Vilmaa mukaan.

Julle viihtyi kylässä kunhan vain on sapuskaa tarjolla! Vilma taas on hiukan turhan innoissaan vierailijoista.

Se on vieläkin aivan sata varma, että Julle on ori...

Ja sitten lopultakin päästiin matkaan kolmen hevosen voimin! Julle edellä ja naiset perässä totta kai! Matkaseuralaiseni eivät osanneet hymyillä, kun vihdoin sohaisin kameralla molemmat samaan kuvaan!

Sitten tuli se kuuluisa baanatus suora ja ajattelin että tuo nuorimmainen kaakki voisi mennä ensin ettei sille tule tukalaa kun Julle mönkii niin hiljaa. No Vilma oli sitä mieltä, että Julle aikoo sen hyljätä ja meni hetki ennen kuin se suostui lähtemään. Lähti kuitenkin perin näyttävästi!

Kyll ne sit meitä ootti!! Ja alko näyttää matkaseurakin vähän onnellisemmalta!
Lenkin jälkeen vietiin toi nuorimmainen hurjimus kotiin ja kun Hansun ratsu jätettiin matkanvarrelle oli keksittävä keino millä Hansun ei tarvitse jölköttää perässä. Vaik miksei ois voinu, mut piti päästä testaan tyhmää ideaa.

Ja meni muuten pulkka lintassa!!
Ps. Oon koht ammattilainen kuvaamaan hevosen selästä käsin!

Ihanainen kevät

Kyllä sen taas huomaa kun on lenkillä tuon piskin kanssa ja rupee maa oleen sen verran sula, että kun piski päättää hetkeksi lähteä jonnekkin seikkailemaan niin kun sen takaisin huusin tulos on tällainen. Kaiken lisäksi vielä ihana kissan kusen katku leijui ilmassa. Hyvä Mitzi, hyvä, hyvä. Taisi kyllä tajuta itsekkin ainakin viimeistään pesulla, että ei taas ollut niiin hyvä idea.. Oli kyllä ihana samoilla tuolla metissä tällä ilmalla!! Eikä huumorikaan ole vielä  tuon otuksen kanssa loppunut.

Messut.

Juu eli oltiin eilen 9.3 Helsinki Horsefair-messuilla. Oli tosi mahti päivä ja seura oli myös mahtavaa! Kuljettiin junalla Mäntsälästä. Näytökset ja kilpailut oli hienoja ja kuunneltii vähän ongelma hevosten koulutus "luentoakin". Tekniikoita testattiin jo illalla!
Mukaan löytyi kaksi satulahuopaa: valkoinen kisahuopa ja lila edustus huopa, löysin myös edustus riimun. 
Jäi vielä kyllä vähän harmittamaan kun se yksi loimi jäi sinne.. Se on varmaan lähdettävä Tampereen messuille!

 Alla pari kuvaa Helsingin ratsupoliisin näytöksestä ja lännenratsastus kisoista.

Sunnuntainen

Oltiin ystävieni ja heidän heppojensa kanssa eilen tukemassa Torpin metsästysseuran tapahtumaa. Fantsu suokki toimi ajelu heppana ja Keijjo oli mukana edustus tehtävissä. Hepsulit käyttäytyivät todella hyvin ja näyttivätkin hyviltä pienen puunauksen ja laiton jälkeen. Palkkapennoset menivät ansaitusti ponien taskuihin ja meille muille hyvä palkka olikin notskilla paistettu kyrsä, vaahtokarkit ja kunnon hirvisoppa. Päivä alkoi noin 9.30 ja takaisin tallilla olimme 17-18 aikaan.

Olisi se kiva kun tuo meidän metsästysseurakin järjestäisi jotain tapahtumia. Ennen oli toki hirvipeijaiset, mutta sekin loppui. Nykyään hirvenlihaa tuodaan vaan pakastimeen. (Sopimus on että maanomistajatkin saavat osan lihasta) Hirvimiehet ovat niin mahtavia kännissä. Moneen kertaan saa kuulla miten se juuri tämä hirvi kaadettiin ja sen jälkeen monta kertaa myös saa kuulla kaikista kaadetuista supikoirista, ilveksistä, ketuista ja jäniksistä.. Ja sitten vielä siitä miten se jämpti haukkui sitä hirveä.. Mutta joillekkin se on elämä. Kasvattaa, kouluttaa, ruokkia, hirvikoiraa, sitten oikeastaan aika lyhyt aika vuodesta kun pääsee oikeasti sinne metsälle. No harrastus se on sekin.

Alla muutama kuva Fantsusta ja Keijjosta.

    Kärryillä Fantsun omistaja Laura ja kyytiläinen

Piskini mun

Rakkaista rakkaimman piskini mittariin kertyi tänään jo 3 vuotta!

Synttäri lahja sille saapui oikeastaan jo eilen, mutta tänään päästiin sitä vasta maistelemaan. Tilasin sille Kennel rehulta 10kg jauhelihaa. Meillä ei enään mitään paska nappuloita sydä! Ja hyvin tuntui maistuvan. Tuttuahan tuo lihan syönti sille on kun on noita Mustin ja Mirrin pikkupötköjä syönyt. Mutta nyt ajattelin jos siirryttäis kokonaan tuohon raakaruokintaan.

Mitzi sai vielä oikein herkku luunkin ja kaikkein parasta sitä luuta on kaluta tuossa isin rakkaalla räsymatolla. Mutta synttäreiden kunniaksi me ei kyllä kerrota sille!

Penkkarit!

Finn the Human ja star trek tyyppi

 

Penkkarit sujuivat mahtavasti ja pukeuduin keneksikäs muuksi kuin Jon Snowksi. Ryhmän ohjaajamme oli niin ylpeä kun hän itsekkin katsoo sarjaa! Porukalla on kyllä kamalan korkea toleranssi kun vetävät pullon viinaa ilman että heistä näkyy suurempia humaltumisen merkkejä. Haikeat fiilikset oli kun tajusin etten enää nääkkään niitä tuttuja ihmnisiä kuin muutaman kerran ennen kun me kaikki lähdemme eri puolille Suomea. 

Nyt se lukeminen sitten oikeasti alkaa. Tavoitteena olisi valmistua keväällä.